Uusi liikesalaisuuslaki ja yritysten oikeussuojakeinot

Uusi liikesalaisuuslaki ja yritysten oikeussuojakeinot

Uusi liikesalaisuuslaki (595/2018) tuli voimaan 15.8.2018, jolla pantiin täytäntöön EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistettiin uudella lailla siten, että kansallisessa lainsäädännössä käytetään johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Lakia ei säädetty pelkästään liikesalaisuuden määritelmän yhtenäistämiseksi, vaan sillä myös parannettiin liikesalaisuuden haltijan oikeussuojakeinoja.

Uuden lain mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa, ja jolla edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Tiivistetysti voidaan todeta, että ollakseen liikesalaisuus, täytyy tiedon olla salaista, jolla on todellista tai ainakin potentiaalisesti taloudellista arvoa, ja jonka suojaamiseksi ja salassa pitämiseksi liikesalaisuuden haltijan on tullut tehdä kohtuullisia suojaustoimenpiteitä. Liikesalaisuuksia voivat olla mm. strategiat, liiketoimintasuunnitelmat, budjetit, taloudellista asemaa, tuotteita, palveluja, tuotekehitystä, keksintöjä, tutkimustuloksia, immateriaalioikeuksia, markkinointia, asiakas-, päämies- ja yhteistyösuhteita koskevat tiedot, näytteet, piirustukset, suunnitelmat ja määritykset. Käytännössä liikesalaisuudet voivat siis olla hyvin monentyyppisiä teknisiä tai taloudellisia tietoja.

Liikesalaisuuslaissa on yleinen kielto, jonka mukaan kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia liikesalaisuutta. Oikeudettomista liikesalaisuuden hankkimistavoista säädetään laissa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Liikesalaisuutta ei saa esimerkiksi hankkia luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä tai havainnoimalla liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, esineitä, materiaaleja, aineita tai sähköisiä tiedostoja.

Uudessa laissa on määräykset liikesalaisuuden laillisista hankkimistavoista. Jokaisella on oikeus hyödyntää omaa keksintöään eli liikesalaisuuden voi hankkia itsenäisesti keksimällä tai luomalla taikka selvittämällä liikesalaisuuden markkinoilla saatavilla olevasta tuotteesta tai esineestä niin sanotulla käänteismallinnuksella (reverse engineering) eli tutkimalla laillisesti hankittua esinettä. Myöskään väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastaminen viranomaiselle yleisen edun sitä vaatiessa eli ns. whistleblowing mahdollistaa sen, ettei liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ole oikeudetonta.

Uuden lain myötä ovat myös liikesalaisuuden haltijan oikeussuojakeinot parantuneet. Liikesalaisuuden haltijalla on mahdollisuus vaatia tuomioistuimelta kieltoa, korjaavaa toimenpidettä, hyvitystä ja vahingonkorvausta liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta ja käytöstä. Tuomioistuin voi siis kieltää liikesalaisuuden oikeudettomasti hankkinutta jatkamasta tai toistamasta tällaista tekoa tai ryhtymästä tällaiseen tekoon. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tuomioistuin voi velvoittaa oikeudenloukkaajaa vetämään pois markkinoilta tuotteen, jossa on hyödynnetty oikeudettomasta hankittua liikesalaisuutta. Oikeudenloukkaaja voidaan myös velvoittaa luovuttamaan liikesalaisuudet takaisin niiden haltijalle.

Uuteen liikesalaisuuslakiin otettiin myös säännös siitä, ettei liikesalaisuutta saa oikeudettomasti käyttää se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa. Vaikka laissa on nykyään edellä mainittu velvoittava säännös liikekumppaneiden välisestä salassapidosta, ei se poista salassapitosopimusten merkitystä liike-elämästä. Salassapitosopimusten avulla voidaan edelleen varmistaa, etteivät yritysten liikesalaisuudet leviä liikesuhteen päätyttyä suuren yleisön tietoisuuteen tai vanha liikekumppani pääse niitä hyödyntämään yhteistyön päätyttyä aiheuttaen yrityksille merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

 

Lisätietoja aiheesta:
Johanna Toiviainen, osakas, asianajaja, varatuomari