Lapsettoman avioparin perintösuunnittelu

Lapsettoman avioparin ei ole välttämätöntä tehdä testamenttia periäkseen toinen toisiaan, koska lapsettoman ja avioliitossa olevan henkilön perii suoraan lain mukaan hänen aviopuolisonsa. Tällaisesta lain mukaan tapahtuvasta perimisestä seuraa kuitenkin se, että ensin kuolleen aviopuolison sukulaisista eli hänen toissijaisista perillisistään tulee aikanaan lesken kuolinpesän osakkaita.

Edellä mainittua tilannetta voidaan muuttaa testamentilla. Aviopuolisot voivat testamentilla määrätä perivänsä toinen toisensa täydellä omistusoikeudella. Tällöin lesken periessä ensin kuolleen aviopuolison testamentin nojalla, ei ensin kuolleen puolison toissijaisista perillistä tule enää lesken kuolinpesän osakkaita ja leski saa omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Tämä tarkoittaa sitä, että leski voi tehdä omaisuudella mitä haluaa, myös esimerkiksi testamentata ensin kuolleelta puolisolta perimäänsä omaisuutta haluamalleen taholle. Lesken kuoleman jälkeen omaisuus menee siis lesken perillisille eli lesken lakimääräisille perillisille tai lesken testamentinsaajille, jos leski on tehnyt testamentin. Tällaista omistusoikeustestamenttia aviopuolisolle tehtäessä on siis huomioitava oma tahtotila eli halutaanko omat sukulaiset syrjäyttää täysin perillisasemasta vai ei.

Jos testamenttaa aviopuolisolle omaisuutta ja haluaa määrätä myös siitä, mitä omaisuudelle tapahtuu lesken kuoleman jälkeen, on tällainen määräys testamentissa toissijaismääräys. Voi esimerkiksi määrätä, että ensin omaisuus menee täydellä omistusoikeudella leskelle ja lesken jälkeen omille sukulaisille eli ensin kuolleen puolison sukulaisille. Tällöin testamenttia laatiessa on tärkeää tiedostaa, että kyseessä on rajoitettu omistusoikeustestamentti leskelle. Siitä seuraa lain mukaan oletus, että lesken kuollessa hänen omaisuutensa jakaantuu avio-oikeuteen perustuen puoliksi lesken perillisille tai testamentinsaajille ja puoliksi ensin kuolleen puolison perillisille tai testamentinsaajille.

Lähtökohtaisesti lesken kuolinpesään kuuluva omaisuus jakaantuu lesken kuoleman jälkeen puolittamisperiaatteen mukaisesti puoliksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille ja lesken omille perillisille perustuen avio-oikeuteen. Näin tapahtuu, jos leski on perinyt aviopuolisonsa suoraan lain nojalla tai testamentilla, jossa on toissijaismääräys siitä, mitä ensin kuolleen puolison omaisuudelle tapahtuu lesken kuoleman jälkeen. Tätä puolittamisperiaatteeseen perustuvaa oletustilannetta voidaan muuttaa avioehtosopimuksella sekä riittävän täsmällisillä testamenttimääräyksillä.

Avioehtosopimuksella voidaan poistaa puolisoiden välinen avio-oikeus, jolloin lesken pesää jaettaessa ei noudateta puolittamisperiaatetta. Testamentin toissijaismääräyksessä voidaan myös yksilöidä riittävän täsmällisesti sitä, mitä omaisuutta on menevä testamentin toissijaissaajalle ja miten esimerkiksi lesken jälkeen määritellään jäljellä oleva ensiksi kuolleelta puolisolta peritty omaisuus. Testamentissa on hyvä myös yksilöidä määräykset leskeysajalle eli ajalle, jolloin omaisuus on lesken omistuksessa tai hallinnassa. Selkeät ja yksilöidyt testamenttimääräykset varmistavat sen, että testamentin tekijän tarkoitus ja tahto varmasti toteutuvat, kun testamentin tulkinnasta ei synny epäselvyyksiä ja mahdollisia riitaisuuksia.

Lapsettomalla avioparilla on perintösuunnittelussaan paljon vaihtoehtoja. Lapsettomilla henkilöillä ei ole lakiosaperillisiä eli lapsia, joten testamenttia laatiessaan lapsettoman henkilön ei ole tarpeen miettiä lakiosia lapsille. Suunnittelun voi aloittaa miettimällä sitä, mikä on oma tahtotila omaisuuden jakaantumisen osalta ja sen jälkeen asiantuntijan kanssa voi selvittää, miten tähän tahtotilaan päästään eli asiantuntijan avustuksella voidaan laatia tarvittavat asiakirjat.

 

Aino Pesonen

juristi

Urtti Asianajotoimisto Oy