20 maalis Avo- vai avioliitto?

Avoliitot ovat nykyisin hyvin yleisiä. Avopuolisoiden on hyvä huomioida juridiset erot verrattuna avioliittoon ja aviopuolisoihin, etteivät ne tule yllätyksenä esimerkiksi avoliiton päättyessä joko eroon tai toisen avopuolison kuolemaan.

Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, mutta aviopuolisoilla tämä oikeus on. Se tarkoittaa sitä, että avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen aviopuolison kuolemaan, on kummallakin aviopuolisolla oikeus lähtökohtaisesti saada puolet heidän molempien yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Näin vähemmän omistava aviopuoliso on oikeutettu saamaan omaisuutta tasinkona enemmän omistavalta aviopuolisolta sen verran, että aviopuolisot saavat molemmat omaisuutta arvomääräisesti yhtä paljon.

Avopuolisolla ei ole avio-oikeuden kaltaista oikeutta. Avoliiton päättyessä omaisuuden jakaminen avopuolisoiden kesken tapahtuu lähtökohtaisesti sen mukaan, kumman nimissä jokin omaisuus on eli kummallakaan ei ole laista seuraavaa oikeutta saada tietty arvomääräinen osuus avopuolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.

Avoleski ei myöskään peri avopuolisoaan, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia avolesken hyväksi. Aviopuoliso puolestaan perii puolisonsa, jos vainajalla ei ole lapsia. Avoleskestä ei tule edes puolisonsa kuolinpesän osakasta, ellei hänelle ole tehty testamenttia. Vastaavasti aviopuoliso on avio-oikeuden nojalla puolisonsa kuolinpesän osakas, vaikka ei perisi puolisoltaan mitään.

Moni saattaa valita tietoisesti avoliiton avioliiton sijaan. Tällöin kannattaa miettiä, haluavatko avopuolisot turvata jollakin tavalla puolisonsa asemaa kuoleman varalta. Käytännössä se on mahdollista testamentilla. Tekemällä yleistestamentin avopuolison hyväksi, tulee avopuolisosta testamentin tekijän kuolinpesän osakas. Avopuolisolle voi myös testamentata esimerkiksi hallintaoikeuden tai omistusoikeuden avopuolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon tai kiinteistöön. Aviopuoliso saa suoraan lain nojalla jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn kotiin, vaikka kodin olisi omistanut kuollut aviopuoliso. Avopuolisolla ei ole tällaista niin sanottua lesken elinikäistä asumisoikeutta.

Perimyksen osalta kannattaa myös huomioida, että aviopuoliso kuuluu edullisempaan perintöveroluokkaan ja saa periä suuremman summan perintöverovapaasti. Avopuolisoa verotetaan mahdollisen testamentilla tulevan perinnön osalta aviopuolisoa enemmän ja avopuoliso ei saa hyväkseen aviopuolison saamaa puolisovähennystä perintöverotuksessa.

Avoeroon puolestaan voidaan varautua ennen kaikkea huomioimalla avoliiton aikana se, kenen nimissä omaisuus, kuten yhteisenä kotina käytetty asunto tai kiinteistö on. Lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta voidaan soveltaa avopuolisoihin, jos avopuolisot ovat asuneet yhteisessä taloudessa yli viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi. Kyseinen laki mahdollistaa avopuolisolle oikeuden vaatia avoliiton päättyessä esimerkiksi hyvitystä, jos on panostanut enemmän yhteiseen talouteen tai omalla työllään kartuttanut toisen avopuolison omaisuutta, vaikka remontoimalla toisen omistamaa kiinteistöä.

Avopuolisona on tärkeää tiedostaa, että avoliitosta ei seuraa samanlaisia oikeuksia, ei toki velvollisuuksiakaan, kuin avioliitosta. Aviopuolisoilla on avio-oikeutensa lisäksi elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, toisin kuin avopuolisoilla. Kaikenlaisissa elämäntilanteissa on järkevää selvittää oma asemansa ja esimerkiksi avopuolisot voivat hyvin varata ajan asiantuntijan luokse lainopillisia neuvoja varten.

Aino Pesonen

juristi