12 loka Edunvalvontavaltakirjassa huomioitavaa

Paperit valmiiksi, kun kaikki on vielä hyvin

Edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tilanteisiin, joissa ihminen ei itse voi hoitaa omia asioitaan esimerkiksi sairastumisen tai vammautumisen takia. Edunvalvontavaltakirjassa nimetään päävaltuutettu sekä varahenkilöt, jotka hoitavat asioita tarvittaessa. Lisäksi kannattaa nimetä perheen ulkopuolinen henkilö mahdollisia esteellisyystapauksia varten. Esteettömästä valtuutetusta tarkemmin jäljempänä tässä kirjoituksessa.

Valtuutettu voi toimia ja edustaa valtuuttajaansa niissä asioissa, jotka on määritelty edunvalvontavaltakirjassa ja jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä on hyvä olla edunvalvontavaltuutus olemassa. Edunvalvontavaltakirjassa voit itse määritellä, miten valtuutetun täytyy tehtäväänsä hoitaa ja miten hänen toimintaansa valvotaan. Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan allekirjoitushetkellä vaan vasta sitten, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta tarvitaan vahvistamista varten.

Perusmuotoinen edunvalvontavaltakirja, jossa valtuutettuna on pelkästään läheisiä kuten puoliso tai lapsi, ei ole välttämättä riittävä, kun elämä yllättää.

Valtuutettu saattaa joskus olla esteellinen edustamaan valtuuttajaa. Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi sen takia, että valtuutettu tai valtuutetun läheinen on vastapuolena tehtävässä toimenpiteessä/oikeustoimessa. Tällaisia toimenpiteitä ovat usein esimerkiksi vuokrasopimuksen tekeminen, asunnon kauppa, perinnönjako tai lahjan antaminen.

Esteettömälle edunvalvojalle voidaan antaa yksilöityjä valtuuksia, joita varsinaisella edunvalvojalla ei ole, kuten esimerkiksi oikeus lahjoittaa omaisuutta, luopua testamentista, turvata lesken asemaa ja jopa päättää tarpeettoman omaisuuden realisoinnista valtuutetun hyväksi. Vanhemmat ovat voineet esimerkiksi verosuunnittelun nimissä lahjoittaa säännöllisesti omaisuuttaan lapsilleen tai lapsenlapsilleen kolmen vuoden välein. Tällaisten lahjoitusten jatkamiseksi lahjoitusoikeudesta on oltava nimenomainen määräys edunvalvontavaltakirjassa.

Valtuutettu on lain mukaan esteellinen edustamaan valtuuttajaa, kun valtuutettu on kyseisessä asiassa itse valtuuttajan vastapuolena. Valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa myös silloin, kun vastapuolena on joku muu valtuutetun läheinen henkilö, esimerkiksi puoliso tai lapsi. Esteellisyys voi syntyä myös silloin, kun valtuuttajan ja valtuutetun edut joutuvat muusta kuin läheisyydestä johtuvasta syystä ristiriitaan keskenään. Jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu, esim. perheen ulkopuolinen henkilö, on hänen tällöin mahdollista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista omalta osaltaan tätä nimenomaista oikeustointa varten. Viranomaisen vahvistettua valtakirjan esteellisyystilanteen varavaltuutetun osalta, on hänellä kelpoisuus edustaa valtuuttajaa tässä tietyssä asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on ollut esteellinen. Jos edunvalvontavaltakirjassa ei ole nimetty esteetöntä varavaltuutettua, on tätä sijaisen määräystä haettava tarpeen vaatiessa erikseen Digi- ja väestötietovirastolta.

Elina Saari

Asianajaja