Edunvalvontavaltuutus tai edunvalvontavaltakirja

Tiesitkö, että edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvontavaltakirjalla tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa? Kumpaakin nimitystä käytetään ja usein tämä herättää kysymyksiä siitä, että mitä eroa näillä on. Tässä kirjoituksessa asiakirjasta käytetään nimeä edunvalvontavaltakirja.

Joko sinulla on edunvalvontavaltakirja tehtynä? Se kannattaa olla kunnossa iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Kelle tahansa voi sattua milloin vaan jotain sellaista, ettei kykene itse huolehtimaan omista asioistaan. Tällaiseen tilapäiseen tai pysyvään riskiin kannattaa varautua hyvissä ajoi silloin, kun se on vielä mahdollista.

Edunvalvontavaltakirjalla voit hyvissä ajoin valita oman luottohenkilösi hoitamaan asioitasi siinä tilanteessa, että oma toimintakykysi heikkenisi.

Edunvalvontavaltuutuksella suunnittelet ja päätät itse, miten ja kenen tai keiden toimesta asioitasi hoidetaan sitten, kun et enää itse siihen kykene esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi. Jos et ole edunvalvontavaltakirjaa tehnyt ja eteesi tulisi elämäntilanne, jossa et pysty itse huolehtimaan omista asioistasi, sinulle on haettava edunvalvoja huolehtimaan asioistasi. Tämä kestää ajallisesti pidempään, tulee yleensä maksamaan enemmän, etkä voi enää antaa ohjeita ja määräyksiä asioidesi hoidosta ja myös vaikutusmahdollisuutesi tehtävään valittavaan henkilöön saattavat olla rajoitetummat.

Otathan seuraavat asiat huomioon ennen edunvalvontavaltakirjan laatimista.

Jos sinulla on siihen mahdollisuus, on edunvalvontavaltakirjassa hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Nämä voivat myös olla yksi ja sama henkilö. Toissijainen valtuutettu hoitaa asioitasi siinä tapauksessa, että varsinainen valtuutettu ei voi ottaa tehtävää vastaan tai joutuu luopumaan tehtävästä. Varavaltuutettu sijaistaa toissijaista valtuutettua tilapäisen esteen sattuessa. Toki varahenkilöitä voi olla nimettynä enemmänkin.

Edunvalvontavaltakirjaan on kirjattava näkyviin valtuutetun, toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun henkilötunnukset ja osoitteet, joten nämä tiedot on oltava asiakirjan laatimistilaisuudessa mukana. Valtuutetun, toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun ei tarvitse olla allekirjoitustilausuudessa mukana, mutta toki valtuuttaja voi halutessaan pyytää esimerkiksi valtuutetun mukaan tilaisuuteen. Näin valtuutetun oikeudet ja velvollisuudet tulevat samalla kertaa selvitetyksi myös valtuutetulle itselleen. Kirjallisia suostumuksia valtuutetuilta ei tarvita.

 

Valtuutettu saattaa joskus olla esteellinen edustamaan valtuuttajaa. Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi sen takia, että valtuutettu tai valtuutetun läheinen on vastapuolena tehtävässä toimenpiteessä/oikeustoimessa. Tällaisia toimenpiteitä ovat usein esimerkiksi vuokrasopimuksen tekeminen, asunnon kauppa, perinnönjako tai lahjan antaminen. Valtuutettu on lain mukaan esteellinen edustamaan valtuuttajaa, kun valtuutettu on kyseisessä asiassa itse valtuuttajan vastapuolena. Valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa myös silloin, kun vastapuolena on joku muu valtuutetun läheinen henkilö, esimerkiksi puoliso tai lapsi. Esteellisyys voi syntyä myös silloin, kun valtuuttajan ja valtuutetun edut joutuvat muusta kuin läheisyydestä johtuvasta syystä ristiriitaan keskenään. Jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu, esim. perheen ulkopuolinen henkilö, on hänen tällöin mahdollista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista omalta osaltaan tätä nimenomaista oikeustointa varten. Viranomaisen vahvistettua valtakirjan esteellisyystilanteen varavaltuutetun osalta, on hänellä kelpoisuus edustaa valtuuttajaa tässä tietyssä asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on ollut esteellinen. Jos edunvalvontavaltakirjassa ei ole nimetty esteetöntä varavaltuutettua, on tätä sijaisen määräystä haettava tarpeen vaatiessa erikseen Digi- ja väestötietovirastolta.

 

Elina Saari

Asianajaja

 

#edunvalvonta

#edunvalvontavaltakirja

#edunvalvontavaltuutus

#perheoikeus