03 huhti ENNAKKOPERINTÖ – MITÄ ON HYVÄ MUISTAA ENNAKKOPERINNÖSTÄ

Mitä tarkoittaa ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on perittävän eläessään rintaperilliselleen (lapsi, lapsenlapsi) antama lahja, joka vähennetään saajansa perintöosuudesta perinnönjaossa. Rintaperilliselle annettu lahja on automaattisesti ennakkoperintöä, ellei nimenomaisesti toisin määrätä. Siitä on maksettava lahjaveroa. 1.1.2026 alkaen verovapaasti voi lahjoittaa omaisuutta enintään 7 499 euron arvosta kolmen vuoden välein samalta lahjanantajalta. Jos lahjojen yhteismäärä ylittää 7 500 euroa saman 3-vuotiskauden aikana, lahjavero on maksettava. Ennakkoperinnöstä maksettu lahjavero huomioidaan perintöverotuksessa. Aiemmin maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta. Tavanomaiset lahjat, kuten syntymäpäivä-, valmistujais- ja muut juhlapäivälahjat eivät yleensä ole ennakkoperinnöksi katsottavia lahjoja.

Ennakkoperintö on usein esine- tai rahalahja. Ennakkoperintönä voi kuitenkin tulla kysymykseen myös alivastikkeisen kaupan vastikkeeton osuus tai esimerkiksi käyttöoikeus. Jos tällaisen etuuden ennakkoperintöluonteesta ei ole annettu nimenomaista määräystä, voidaan joutua jälkikäteen tulkitsemaan, onko perittävän ”olosuhteiden perusteella katsottava tarkoittaneen” saadun edun vähentämistä saajan perintöosasta vai ei. Oikeuskäytäntöä on puolesta (KKO 2010:57, vastikkeeton asumisetu oli ennakkoperintöä) ja vastaan (KKO 1992:197, kiinteistön vastikkeeton käyttö ei ollut ennakkoperintöä). Tulkinnallisista kysymyksistä voi seurata riitoja. Siksi on tärkeää miettiä näitä asioita lahjoitusta ja/tai testamenttia tehdessä.

Lahjoja rintaperilliselle annettaessa niiden ennakkoperintöluonteesta määrääminen kuitenkin usein tapahtuu olosuhteissa, joissa tuleva perinnönjako tai lakiosat eivät ole vielä mielessä. Ennakkoperintölausuma otetaankin lahjakirjoihin usein vain verotussyistä. Myös muita vaikutuksia kannattaa kuitenkin miettiä jo lahjoitushetkellä tai testamenttia tehdessä.

Ennakkoperintönä huomioidaan perillisen perittävältä saamat lahjat ilman määräaikaa

Ennakkoperintö tulee näin kuolinpesään kumuloitavaksi ja perintöverotettavaksi kokonaan siitä riippumatta, kuinka pitkään ennen perittävän kuolemaa lahja oli annettu. Erityisesti, jos annetaan kokonaan verovapaita lahjoja (tämän hetken taulukoiden mukaan samalta antajalta samalle saajalle 3 vuoden aikana annetut yhteensä alle 7500 euron lahjat ovat verovapaita), ennakkoperintöolettaman poistaminen on tehokkaan veronsäästön kannalta olennaista..

Testamenttimääräykset suhteessa lahjoituksiin

Lahjan ennakkoperintöluonteen poistaminen on omiaan aiheuttamaan riitaisuuksia, jos kaikki rintaperilliset eivät ole saaneet lahjoja tai niiden määrät poikkeavat toisistaan.

Lahjan ennakkoperinnön luonteesta voidaan pätevästi antaa määräyksiä vielä lahjan täyttymisen jälkeenkin: perittävä voi määrätä, ettei hänen aiemmin antamansa lahja ole ennakkoperintöä tai vaihtoehtoisesti määrätä, että sellainen lahja, jota aiemman määräyksen nojalla ei ole ollut pidettävä ennakkoperintönä, onkin ennakkoperintöä (ks. tältä osin myös KKO 2010:57).

Testamenttia suunniteltaessa ja tehdessä on hyvä muistaa ja ottaa huomioon sekä kertoa testamenttia laativalle asianajajalle, jos testamentintekijä on antanut tällaisia lahjoja. Testamentin tekemisen yhteydessä on syytä keskustella, miten testamentintekijä haluaa näihin antamiinsa lahjoihin suhtauduttavan perinnönjaossa.

Elinaikaiset luovutukset huomioon ottavilla testamenttimääräyksillä voidaan huomattavasti selkiyttää tilannetta ja saada tulevan jaon puitteet perittävän tahtoa vastaaviksi ja perillisten riitaisuusriski pienemmäksi.

Elina Saari

Asianajaja

#lahja #lahjoitus #ennakkoperintö #testamentti #perintöoikeus