25 helmi Hallinta- ja käyttöoikeus & edunvalvonta – milloin tästä tulee ongelma ja kuinka hallintaoikeudesta voi toisen puolesta luopua
Usein lahjoituksen tai sukulaiskaupan yhteydessä luovuttaja (lahjanantaja tai myyjä) pidättää luovutuksen kohteeseen itselleen elinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden. Toisinaan käyttö- ja hallintaoikeutta tosiasiallisesti käytetään ja toisinaan se voi olla tehty enemmänkin verotuksellisista syistä. Hallinta- ja käyttöoikeus voi kohdistua esimerkiksi asunto-osakkeeseen, kiinteistöön (esim. kesämökki) tai vaikka metsätilaan. Kiinteään omaisuuteen pidätetty hallinta- ja käyttöoikeus voidaan myös kirjata Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin rasitteena. Olipa tätä oikeutta kirjattu tai ei, niin se on joka tapauksessa voimassa. Kiinteistörekisteriin kirjattuna oikeus nauttii julkista luotettavuutta, muutoin asia on sopijaosapuolten välinen, mutta kuitenkin noudatettava.
Pidätetystä käyttö- ja hallintaoikeudesta voi joskus muodostua myös rasite sen käydessä tarpeettomaksi. Normaalitilanteessa oikeustoimikelpoinen henkilö voi tietysti luopua tästä oikeudestaan. Ongelmat tulevat vastaan siinä kohtaa, jos käyttö- ja hallintaoikeuden itselleen pidättänyt henkilö on edunvalvonnassa; olipa sitten kyseessä hakemuksen perusteella määrätty edunvalvoja tai edunvalvontavaltakirjan /-valtuutuksen perusteella tehtävään määrätty edunvalvontavaltuutettu. Edunvalvoja kun ei lähtökohtaisesti voi päämiehensä puolesta luopua etuudesta, ainakaan korvauksetta.
Vaikka käyttö- ja hallintaoikeudelle ei olisi edunvalvojan päämiehelle enää mitään tarvetta ja siitä voisi jopa aiheutua turhia ja ylimääräisiä kustannuksia, on edunvalvojan vaikea perustellusti luopua korvauksetta käyttö- ja hallintaoikeudesta. Sillä henkilöllä, jonka omaisuutta käyttö- ja hallintaoikeus rasittaa, ei taasen ole välttämättä intressiä, eikä myöskään edes velvollisuutta korvata käyttö- ja hallintaoikeuden ennenaikaista päättämistä rahalla silloin, kun asia tulee vireille käyttö- ja hallintaoikeuden haltijan taholta. Näin ollaan pattitilanteessa: edunvalvoja ei voi luopua korvauksetta ja omistajalla ei ole velvollisuutta maksaa korvausta. Tarpeeton hallintaoikeus on ja pysyy rasittaen kumpaakin sopimusosapuolta. Tämä on harvoin ollut alkuperäisten sopijaosapuolten tarkoitus.
Tämä asia kannattaa huomioida edunvalvontavaltuutusta laadittaessa. Yksi vaihtoehto tällaisen ongelman välttämiseksi on ottaa edunvalvontavaltakirjaan ehto, jonka mukaan valtuutettu on oikeutettu korvauksetta luopumaan valtuuttajan puolesta tämän hyväksi olevasta hallinta- ja käyttöoikeudesta, jos valtuuttajan terveydentila on sillä tavalla heikentynyt, ettei hän pysty enää käyttö- ja hallintaoikeutta käyttämään tai se on muodostunut tarpeettomaksi eli siitä ei muutoin ole valtuuttajalle hyötyä. Edunvalvontavaltuutusta tehtäessä on syytä keskustella asianajajan kanssa asiasta, jos valtakirjan laatija on pidättänyt käyttö- ja hallintaoikeuden johonkin kohteeseen tai jos tulevaisuudelle on mahdollisesti tällaisia suunnitelmia.
Elina Saari
Asianajaja