03 elo MIKSI TEHDÄ TESTAMENTTI JA MITÄ TULEE HUOMIOIDA
Testamentilla henkilö voi itse etukäteen määrätä omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Lakisääteistä perimysjärjestystä voi muuttaa ainoastaan testamentilla tai henkivakuutuksella. Viimeksi mainitussa tapauksessa henkivakuutussijoitus jaetaan vakuutuksen edunsaajamääräysten mukaisesti. Jos testamenttia ei ole, niin omaisuus jaetaan, kuten perittävän kuolinhetkellä voimassa oleva laki määrää. Koskaan ei ole liian aikainen vaihe laatia testamenttia. Testamentti onkin perintösuunnittelun ja verosuunnittelun tärkeimpiä välineitä.
Miksi testamentti?
- Voi määrätä omaisuuden omistus-, hallinta- ja tuotto-oikeuden siirtymisestä eri henkilöille, huomioitava kuitenkin rintaperillisten oikeus lakiosaan,
- Voi turvata aviopuolison ja etenkin avopuolison taloudellisen aseman,
- Antaa mahdollisuuden verosuunnitteluun, jolla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia,
- Voidaan välttyä perintöriidoilta ja säästää rahaa,
- Voi säilyttää omaisuuden omassa suvussa poistamalla lasten aviopuolisoiden avio-oikeuden perintönä siirtyvästä omaisuudesta
- Voi turvata tietyn omaisuuserän, esim. maatilan, metsätilan, kesämökin tai yritysomaisuuden säilymisen yhtenä kokonaisuutena.
Testamentista huolimatta rintaperillisillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Puolisoiden keskinäisessä testamentissa puolisot usein esittävät toiveen siitä, että rintaperilliset eivät vaatisi lakiosaansa lesken eläessä. Keskinäisen testamentin tarkoitus kun yleisimmin on pyrkiä turvaamaan jälkeen jääneen puolison (lesken) asema.
Keskinäinen testamentti on useimmiten avio- tai avopuolisoiden toistensa hyväksi laatima rajoitettu omistusoikeustestamentti, joka sisältää toissijaismääräyksen. Toissijaismääräys tarkoittaa puolisoiden määräystä sitä, miten omaisuus on jaettava kummankin puolison kuoleman jälkeen. Keskinäinen testamentti on mahdollista peruuttaa kokonaan tai osittain eli peruuttaminen voi rajoittua koskemaan esimerkiksi vain keskinäisen testamentin toissijaismääräystä. Keskinäisen testamentin peruuttaminen tai muuttaminen voi tapahtua molempien eläessä tai toisen kuoltua. Laki ei estä keskinäisen testamentin osapuolta yksipuolisesti peruuttamasta omaa määräystään.
Testamentti tehdään kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Testamentin tekijän tulee olla täysi-ikäinen ja testamentintekokelpoinen. Testamentin tekijän on itse allekirjoitettava testamentti. Allekirjoitus tulee tehdä niin, että se voidaan varmasti tunnistaa tekijän allekirjoitukseksi. Testamenttiin tarvitaan vähintään kaksi täysi-ikäistä todistajaa, jotka ovat läsnä, kun testamentintekijä allekirjoittaa testamentin. Todistajien on myös allekirjoitettava testamentti. Todistajat eivät voi olla testamentinsaajia tai heidän puolisoitaan.
Myös edunvalvonnassa oleva henkilö voi tehdä testamentin, mikäli hänellä on riittävä ymmärrys testamentin merkityksestä ja seurauksista. Edunvalvoja ei koskaan voi tehdä päämiehensä puolesta testamenttia.
Testamentilla ei voi sitovasti määrätä esimerkiksi lapsen huollosta, mutta ohjaavaa vaikutusta tätä koskevalla testamenttimääräyksellä voi olla. Testamentintekijä voi testamentissa määrätä edunvalvonnasta eli siitä, kuka täysi-ikäinen huolehtii alaikäisen testamentilla perimästä omaisuudesta. Tämä asia nousee esille usein avioerotapauksissa. Testamentilla saadun omaisuuden hoitajaksi annettu määräys ei kuitenkaan syrjäytä lakimääräistä edunvalvojaa.
Suullinen testamentti voi myös olla pätevä, mutta riitatilanteessa siihen sisältyy merkittävä näyttötaakkariski. Lain mukaan (Perintökaari 10 luku 3 § 1 momentti), joka sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi on estynyt tekemästä testamenttia kirjallisesti, saa tehdä sen suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä tai todistajittakin omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla. Lain mukaan (Perintökaari 10 luku 3 § 2 momentti) suullinen testamentti on katsottava rauenneeksi, jos testamentin tekijällä esteen lakattua on kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus määrätä jäämistöstään sillä tavalla kuin 10 luvun 1 §:ssä on säädetty, eikä kirjallista testamenttia ole kolmen (3) kuukauden aikana tästä tehty.
Myös mahdolliset kansainväliset liitynnät ja sovellettava laki sekä mahdollinen tarve tehdä testamentti myös toisessa valtiossa Suomen lisäksi on otettava huomioon testamenttia laadittaessa erityisesti silloin, jos testamentintekijä asuu tai on asunut ulkomailla, tai jos testamentintekijällä on omaisuutta ulkomailla.
Testamentti on säilytettävä hyvin, sillä vain alkuperäinen testamentti on pätevä. Testamentinsaajan tulee vedota testamenttiin erikseen. Testamentti on annettava tiedoksi testamentintekijän kuoleman jälkeen perittävän oikeudenomistajille. Testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan tai sen voi ottaa vastaan osittain. Testamentin voi muuttaa tai sen voi perua, jos esimerkiksi elämäntilanteessa tai varallisuudessa tapahtuu muutoksia. Testamentti muutetaan tai perutaan tekemällä uusi testamentti. Testamentin voi perua myös hävittämällä sen. Jos testamenttia ei löydy, sitä ei ole. Testamenttia ei rekisteröidä mihinkään viranomaiseen.
Elina Saari
Asianajaja