08 heinä PERUNKIRJOITUS, PERUKIRJA JA MITÄ TIETOJA SEKÄ ASIAKIRJOJA PERUNKIRJOITUSTA VARTEN TARVITAAN

Kun ihminen kuolee, on vainajan läheisillä surun ohella paljon käytännön asioita hoidettavana. Kun ryhdyt hoitamaan vainajan asioita, tarvitset ensisijaisesti vainajan sukuselvityksen. Sukuselvitys kannattaa tilata viivytyksettä, koska toimitusajat saattavat olla pitkät. Sukuselvitystä tarvitaan paitsi vainajan jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen, niin myös esimerkiksi pankki- tai vakuutusasioiden hoitamiseen, vuokra-asunnon irtisanomiseen tai sosiaalisen median tilien sulkemiseen. Eri viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset ja seurakunnat näkevät tiedon kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä. Usein asioita kuitenkin helpottaa, jos omaiset ovat näihin tahoihin itse pikimmiten yhteydessä.

Tässä kirjoituksessa keskitytään perunkirjoituksen toimittamiseen liittyviin kysymyksiin. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käydään läpi vainajan varat, velat, perilliset ja mahdolliset testamentinsaajat. Perukirja on perunkirjoitustilaisuudessa laadittava asiakirja. Perukirja toimii veroilmoituksena, jonka perusteella vainajan oikeudenomistajien perintöverotus tapahtuu. Perunkirjoitus ei ole sama asia kuin perinnönjako. Perinnönjaosta sovitaan tai osakkaan vaatimuksesta se toimitetaan tehtävään erikseen määrätyn pesänjakajan toimesta vasta perunkirjoituksen jälkeen erikseen.

Lyhyesti kuitenkin ennen perunkirjoitukseen liittyviä asioita todettakoon, että henkilön kuolemasta on hyvä ilmoittaa pikimmiten seuraaville tahoille: työnantaja tai oppilaitos, koulu tai varhaiskasvatus, asunto-osakeyhtiön isännöitsijä tai vuokranantaja, puhelin- yms. operaattorit, sähköyhtiö sekä posti ja posti kannattaa myös siirtää kuolinpesän asioita hoitavan henkilön osoitteeseen, lehtitalot ja muut tiedossa olevat tahot, joista vainajalla on ollut tilauksia sekä yritykset, joissa vainajalla on ollut asiakkuus ja yhdistykset, joissa vainaja on ollut mukana.

Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti puoliso tai se lapsista tai muista perillisistä, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Häntä kutsutaan nimellä pesänilmoittaja. Pesänilmoittajan kannattaa olla yhteydessä asianajotoimistoon perunkirjoituksen toimittamiseksi.

Alla on suuntaa antavasti lista tiedoista, jotka tarvitaan perukirjan laatimista varten:

• Vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinaika
• Mihin rekisteriin/rekistereihin vainaja kuului? (ev. lut. / ortodoksi / väestörekisteri)
• Kuolinpesän osakkaiden nimet ja osoitetiedot
• Tieto mahdollisesta henkivakuutuskorvauksesta
• Tiedot vainajan nimissä olevasta omaisuudesta kuten
• kulkuneuvoista, jotka ovat rekisterissä tai voidaan rekisteröidä
• mahdollisista ampuma-aseista
• ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta
• vainajan mahdollisesta yritystoiminnasta
• asiakkuusilmoitukset pankeista
• pörssinoteeraamattomista osakkeista (pörssiosakkeet näkyvät pankkien asiakkuusilmoituksissa)
• saatavista, kuten vuokranpalautuksista, veronpalautuksista tai vakuutusmaksupalautuksista.

Alla on suuntaa antava lista materiaaleista eli asiakirjoista, jotka tarvitaan perunkirjoitusta varten:

• Pankkien asiakkuusilmoitukset eli vainajan (ja lesken) saldo- ja korkotodistukset pankeilta, päivättynä vainajan kuolinpäivälle
• Veroilmoitus /verotuspäätös, josta selviää veronpalautuksen tai jäännösveron määrä
• Kiinteistöveropäätös, josta selviää mahdollinen vainajan nimissä ollut kiinteä omaisuus ja kiinteistöveron määrä
• Vainajan sukuselvitys eli katkeamaton virkatodistusten ketju 15. ikävuodesta kuolemaan saakka
• Mikäli kyse on lesken perunkirjoituksesta, niin ensiksi kuolleen puolison perukirja tarvitaan tässä vaiheessa perukirjan liitteeksi
• Mahdollinen ensiksi kuolleen puolison jälkeen laadittu ositus- ja perinnönjakosopimus
• Testamentti / testamentin oikeaksi todistettu jäljennös
• Avioehtosopimus / avioehtosopimuksen kopio
• Jos vainaja oli eronnut, niin entiseltä aviopuolisolta tieto siitä, että omaisuuden ositus tai erottelu on toimitettu,
• Isännöitsijäntodistus asunto-osakkeesta
• Kulupuolelta kuitit laskuista, jotka on maksettu perittävän kuoleman jälkeen.
  • Verottajan vähennyksiksi hyväksymiä ovat suoraan kuolemasta aiheutuvat kulut (hautauskulut, kuolinilmoitus, siunaustilaisuus jne.) sekä sellaiset perittävän omat ”velat”, joiden peruste on syntynyt perittävän elinaikana (esim. sähkölaskut, puhelinlasku, asunnon hoitovastike, hoitomaksut, sairaalamaksut jne), mutta laskut ovat erääntyneet maksettaviksi vasta perittävän kuoleman jälkeen.

Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, on myös lesken varallisuus ja velat luetteloitava perukirjassa.

Elina Saari

Asianajaja