16 marras Sähköverkkorakentaminen ja maanomistajan oikeudet

Uudistettu lunastuslaki (voimaan 1.8.2025) on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia maanomistajan asemaan, mutta lain mukaisen korvausmäärittelyn käyttöönotossa ja soveltamisessa on ollut selkeitä puutteita sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien (yritykset) puolelta. Tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Roolit muistettava: toimijat asiakkaina maanomistajan mailla

On syytä muistaa, että uudistettua lunastuslakia sovelletaan myös sähköverkkoihin. Lunastuslakia sovelletaan yhtä lailla kantaverkkoon ja jakeluverkkoon. Lunastuslain soveltamista ei ole rajattu tai kohdennettu koskemaan vain tietyntyyppisiä sähkölinjoja.

Oikeusministeriössä on käynnistymässä erillinen selvitys sähkölinjojen lunastuskorvauksista, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka lunastuskorvauksissa voitaisiin ottaa huomioon hyöty, joka sähkölinjan rakentamisesta sähkölinjan omistajalle koituu. Selvityshenkilöä ei ole vielä nimitetty, vaikka Oikeusministeriöstä ensimmäinen ulostulo selvityksen käynnistämisestä annettiin maaliskuussa 2025. Tästä keskeneräisestä selvitystyöstä huolimatta 1.8.2025 uudistettua Lunastuslakia sovelletaan myös sähköverkkoihin.   Lunastuslain uudistuksessa ei ole tehty mitään erillistä poikkeusta, mikä jättäisi yksittäistä toimialaa tai tapausta lain soveltamisen ulkopuolelle. Lunastuslain uudistettuja korvausperusteita sovelletaan kaikissa sähkölinjahankkeissa.

Kuka päättää korvauksista

Korvauksista voidaan aina sopia. Jos kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt pakkosijoituspäätöksen, ei kunnan rakennusvalvontaviranomainen kuitenkaan ratkaise korvauksia. Jakeluverkkoyhtiö tai maanomistaja voi viedä korvauksien ratkaisemisen Maanmittauslaitoksen (MML) korvaustoimitukseen. Maanomistaja ei tarvitse jakeluverkkoyhtiön lupaa tai suostumusta viedäkseen korvausasiaa MML:n korvaustoimituksen ratkaistavaksi. Päätös on itsenäinen.

Sopiminen on edelleen ensisijainen menettely pakkokeinojen sijasta. Sopiminen sähkölinjan sijoittamisesta ja korvauksista on sähköverkkoyhtiölle yleensä taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin toimitusratkaisu, sillä toimituksessa pakkosijoituslupa- ja korvaustoimituskustannukset sekä maanomistajan kohtuulliset edunvalvontakustannukset tulevat määrättävien korvausten lisäksi sähköverkkoyhtiön maksettavaksi. Myös maanomistajalle sopiminen sähkölinjojen sijoittamisesta ja korvauksista voi olla taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Toisaalta maanomistajalla ei ole korvaustoimituksessa kuluriskiä eli jos sähköverkkoyhtiö ei esitä maanomistajalle sopimusehtoja selkeästi ja avoimesti selvittäen yksiselitteisesti, mistä korvaus muodostuu tai jollei maanomistaja katso ehdotettuja sopimusehtoja kohtuullisiksi, kannattaa maanomistajan viedä asia Maanmittauslaitoksen korvaustoimituksen ratkaistavaksi. Asiassa kannattaa tarpeen mukaan konsultoida asiantuntevaa asianajajaa tai asiantuntijaa.

Elina Saari

Asianajaja