23 huhti Sovittelu sopii moneen tilanteeseen paremmin kuin oikeudenkäynti – sovittelulla voidaan turvata tärkeiden henkilö- ja liikesuhteiden jatkuvuus konfliktin aikana ja sen jälkeen

Riitaan ei aina tarvitse, eikä kannatakaan, hakea ratkaisua oikeusteitse. Riidan osapuolet voivat valita sen menettelyn, joka parhaiten sopii heidän riitaansa. Sovittelu on yleensä oikeudenkäyntiä joustavampi, nopeampi ja edullisempi riidanratkaisukeino ja se sopii monenlaisiin eri tilanteisiin, joten sitä kannattaa aina ainakin harkita yhtenä vaihtoehtona. Sovittelumenettelyjä on erilaisia, mm. tuomioistuinsovittelu ja Suomen Asianajajaliiton sovittelumenettely.

Sovittelu sopii moniin erilaisiin siviilioikeudellisiin riitoihin. Esimerkinomaisesti mainittakoon yksityishenkilöiden väliset riidat esimerkiksi perinnönjaosta tai tontin rajoista, yritysten väliset riidat esimerkiksi immateriaalioikeuksien loukkaamisesta ja hyödyntämisestä, työoikeudelliset riidat esimerkiksi työsopimuksen päättämisestä tai yrityksen ja kuluttajan väliset riidat toimituksen/palvelun laadusta. Nämä riidat sisältävät myös oikeudellisen elementin.

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ratkaisee osapuolten välisen riidan osapuolten esittämien vaatimusten ja ennen kaikkea osapuolten oikeudelle esitettämän näytön perusteella sekä lainsäädännön mukaan. Oikeudenkäynnissä tarkastelukulmana on mennyt tapahtuma ja lopputuloksena toinen osapuoli voittaa ja toinen häviää asian. Häviävä osapuoli joutuu lähtökohtaisesti maksamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Oikeuden päätös ei välttämättä ratkaise itse varsinaista ongelmaa.

Sovittelussa katse sein sijaan suunnataan tulevaisuuteen. Sovittelussa osapuolilla on mahdollisuus ratkaista omaa asiaansa koskeva riita sovittelijan avustuksella. Menettely on vapaamuotoista ja siinä pystytään ottamaan huomioon asioita, joita oikeudenkäynnissä ei ole mahdollista käsitellä tai ottaa huomioon. Tämä tekee sovittelusta oikeudenkäyntiä huomattavasti joustavamman riidanratkaisutavan ja ennen kaikkea osapuolet pystyvät enemmän vaikuttamaan ratkaisun lopputulokseen.

Lisäksi on syytä huomioida, että osapuolten sopimukseen perustuvat ratkaisut voivat olla paljon monipuolisempia kuin tuomioistuimen antamat ratkaisut. Sovittelu on intressipohjainen, osapuolten konsensukseen perustuva riidanratkaisukeino. Sovittelussa ei ole olemassa ulkopuolista tahoa, joka määrää, miten asia ratkaistaan. Sovittelussa on ulkopuolinen sovittelija, joka auttaa osapuolia itseään löytämään ratkaisun, joka vastaa osapuolten intressejä ja tarpeita ja auttaa pääsemään elämässä tai liiketoiminnassa eteenpäin. Tuomioistuinsovittelussa se on käräjätuomari, asianajajaliiton sovittelussa sovittelukoulutuksen käynyt ja Suomen Asianajajaliiton sovittelijaksi hyväksymä asianajaja.

Esimerkkejä

Työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa tuomioistuin ratkaisee, oliko irtisanominen lainmukainen ja määrää mahdollisen korvauksen laittomasta irtisanomisesta. Sovittelussa osapuolet voivat sopia irtisanomisen yksityiskohdista, työtodistuksen sisällöstä, mahdollisesta yhteistyön jatkamisesta, korvauksen maksuaikataulusta, salassapitovelvollisuuksista ja niin edelleen. Sovittelussa voidaan ottaa myös huomioon tulevia riskejä, ja osapuolet voivat sopia tulevaisuudessa tapahtuvista asioista. Esimerkiksi tavaramerkkiä koskevassa riidassa tuomioistuin päättää, onko tavaramerkkiä loukattu ja määrää mahdollista korvausta tavaramerkin loukkaamisesta. Sovittelussa osapuolet voivat itse sopia mahdollisesta korvauksesta ja sen lisäksi tehdä sopimuksen tulevasta yhteistyöstä ja tavaramerkin käytöstä.

Jos osapuolet saavuttavat tuomioistuinsovittelussa sovinnon, sovittelija eli käräjätuomari vahvistaa osapuolten pyynnöstä tämän sovintosopimuksen, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, jonka perusteella esimerkiksi sovittu suoritus, vahingonkorvaus tai elatusapu voidaan periä ulosotossa.

Yhtä lailla, jos osapuolet ovat tehneet sopimuksen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, kuten Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä, voidaan sovinto osapuolten hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Tällöin esimerkiksi sovittu korvaus voidaan tarvittaessa periä ulosottotoimin.

Elina Saari

Asianajaja

Suomen Asianajajaliiton hyväksymä sovittelija