UUSI RAKENTAMISLAKI VOIMAAN KAKSIVAIHEISESTI 1.1.2025 JA 1.1.2026 -VARMISTA, MIKÄ MILLOINKIN VELVOITTAA

Maankäyttö- ja rakentamislaki oli ollut voimassa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Sinä aikana rakentamisen toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti. Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.

Rakentamislain tullessa nyt vastikään voimaan, maankäyttö- ja rakennuslaista kumottiin rakentamisen osuus ja lain nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi. Tämän alueidenkäyttölain uudistus on vielä kesken.

On huomioitava, että Rakentamislakikin tulee voimaan kaksivaiheisesti siten, että rakentamisluvan käsittelyaikatakuu (3kk/6kk), rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa (lupaa on haettava ja rakennuksen korjaus- ja muutostyön rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa) tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026 alkaen. Siirtymäaika tarjoaa kunnille yhdessä alueidenkäyttölain 131§:n väliaikaisen soveltamisen kanssa tarvittavaa joustoa rakentamislain vaateiden täyttämiseen ja rakennuttajille aikaa tehdä suunnitelmia ja valmistautua uusiin toimintatapoihin.

Uuden rakentamislain tarkoitus on paitsi keventävää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttää valitusoikeutta ja sujuvoittaa rakentamislupien käsittelyä, niin myös sujuvoittaa rakentamista, edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta ja näin vaikuttaa myönteisesti alueiden käyttöön ja elinvoimaan.

Rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tulee yksinkertaisempi, sillä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Rakentamislaissa lupaharkinta jakautuu sijoittamisen edellytysten tarkasteluun ja toteuttamisen edellytysten tarkasteluun. Lähtökohtana on yksivaiheisuus, mutta luvanhakijan pyynnöstä rakennusvalvonta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten täyttämisen erikseen.

 

Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakentamislupaa edellyttää 1. tammikuuta 2025 alkaen:

  • asuinrakennus
  • kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus
  • kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos
  • yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
  • vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
  • vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
  • energiakaivo
  • erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei lupaa tarvita, jos hanke on vähäinen.

Rakentamislupa edellytetään myös aina, kun korjataan tai muutetaan suojeltua tai historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle arvolle. Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

 

 

Elina Saari

Asianajaja