18 tammi Valmiuslain käyttöönotosta koronapandemian seurauksena

Maailmanlaajuisen COVID-19 pandemian vuoksi on Suomessa ajauduttu historiallisesti merkittävään tilanteeseen, kun valtioneuvosto on yhdessä Suomen tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020 todennut viruksen aiheuttaman uhan ajaneen Suomen poikkeusoloihin.

Valmiuslain (29.12.2011/1552) käyttöönottamiseksi on edellytetty valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistä päätöstä ja se astuu voimaan heti päätöksen jälkeen. Tämän jälkeen eduskunta äänestää asiasta ja jos lain käyttöönotto hyväksytään, niin sen voimassaolo jatkuu, hylättäessä sen soveltaminen päättyy. Valmiuslaki otetaan käyttöön eduskunnan hyväksymän käyttöönottoasetuksen mukaisesti. Valtioneuvoston käyttöönottoasetuksessa huomioidaan vain poikkeusolojen edellyttämät toimet eli toisin sanoen valmiuslaki ei tule voimaan kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan tarvittavin osin.

Suomen eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönottoasetuksen yksimielisesti 18.3.2020 ja se on voimassa määräajan eli 13.4.2020 asti.

Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ja on arvioitu, että vallitsevilla olosuhteilla tulee olemaan laaja-alaiset vaikutukset Suomen yhteiskuntaan sen jokaisella sektorilla.

Mikä on valmiuslaki?

Valmiuslain 1 luvun 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Valmiuslaki on tarkoitettu kattamaan vain erityisen vakavat ja koko kansakuntaa koskettavat tilanteet. Nämä poikkeustilanteet, joissa valmiuslakia voidaan soveltaa, luetellaan laissa. Poikkeusolot ovat vakavuusjärjestyksessä:

1. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila.
2. Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka.
3. Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat.
4. Erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila.
5. Vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Koronapandemian osalta kyse on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Valmiuslain käyttöön ottaminen edellyttää, että tartuntatauti täyttää kaksi seuraavaa edellytystä:
Ensinnäkin tartuntataudin tulee olla laajalle levinnyt ja toiseksi poikkeuksellisen vaarallinen. Tätä levinneisyyden edellytystä ei tarkemmin avata valmiuslaissa, mutta laissa on viittaus tämän osalta siihen, että lakia sovelletaan, jos tartuntatautilain antamat valtuudet eivät riitä. Tartuntatautilaki mahdollistaa jo itsessään ihmisten eristämisen vastoin heidän tahtoaan. Lain esitöiden mukaan valmiuslakia voidaan soveltaa muun muassa tilanteissa, joissa sairastuneita henkilöitä on niin paljon, että yhteiskunnan toimivuuden vuoksi jouduttaisiin perustamaan uusia eristys- tai sairaanhoitotiloja.

Valmiuslain käyttöönotto edellyttää, että kyseessä on oltava poikkeuksellisen vaarallinen tartuntatauti. Lain esitöissä mainitaan esimerkkinä ydinvoimalaonnettomuus. Tämä antaa mittakaavaa siitä, kuinka suurta vaaraa taudin on aiheutettava väestölle, jotta valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön.

COVID-19 pandemian kehitys maailmalla on osoittanut, että kyseessä on laajalle levinnyt tartuntatauti, johon on myös kuollut tuhansia ihmisiä. Taudin levinneisyys ja vaarallisuus ovat täyttäneet valmiuslain käyttöönoton edellytykset.

Käyttöönoton vaikutukset

Käyttöönotetut valmiuslain säännökset mahdollistavat keinot, joilla viranomainen voi puuttua, estää ja rajoittaa esimerkiksi yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä.

Väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirastot voivat päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa,  siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella,  sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu sekä
luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön.

Käyttöönottoasetus mahdollistaa myös sen, että terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa työaikalain (872/2019) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista säännöksistä. Myös työnantajan irtisanomisoikeutta on rajoitettu terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa väestön välttämättömän terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi.

Mitä seuraavaksi?

Hallitus on jo aikaisemmin, ennen valmiuslain käyttöönottoa, antanut suosituksia COVID-19 epidemian varalle suosittamalla perumaan kaikki yli 10 hengen kokoontumiset, välttämään ulkomaanmatkailua ja työnantajia mahdollistamaan etätöitä työntekijöille.

Hallitus esitys liikkumisrajoituksista etenee 26.3.2020 eduskunnassa käsiteltäväksi. Valtioneuvoston asetusluonnoksen valmiuslain 118 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta (A 8/2020) 2:n mukaan valmiuslain 118 §:n mukaisesti henkilöiden liikkumista rajoitetaan Uudenmaan maakunnan alueelle ja alueelta siten, että Uudenmaan maakuntaan tulo ja sieltä poistuminen kielletään. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen.

Esityksen mukaan säädettyä ei sovelleta, jos

• liikkuminen on välttämätöntä viranomaistoiminnassa, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittamiseksi tai lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi taikka
• lähiomaisen kuoleman vuoksi,
• lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi tai
• muun niihin merkitykseltään rinnastuvan painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Esityksen mukaan henkilökohtaisena syynä ei voida pitää vapaa-ajan matkustusta. Henkilön on annettava poliisin pyynnöstä tässä momentissa tarkoitetusta liikkumisesta selvitys matkan määränpäästä ja tarkoituksesta.

Hallituksen esitys on etenemässä 26.3.2020 eduskuntakäsittelyyn. Oikeudellisesti kansalaisten liikkumisvapaus on kansalaisten keskeisiä perusoikeuksia, jolloin eduskunnassa arvioitavana keskeisenä kysymyksenä on terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilymisen painoarvo suhteessa tähän perusoikeuteen.

Kirjoittanut
Eero Urtti
asianajaja