15 maalis Koronaepidemia ja yhtiön ennakoimaton maksukyvyttömyys

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuoreessa haastattelussaan todennut, että  ”talous on sittenkin vain taloutta. Ihmiselämät ovat eri arvossa. Keskitytään nyt siihen, että pysytään terveenä. Terveet ihmiset hoitavat sitten aikanaan talouden kuntoon”.

 

Koronaviruksen nopea leviäminen vaikuttaa paitsi ihmisten fyysiseen terveyteen, myös yrittäjien liiketoiminnan vaikeutumiseen ja tätä kautta ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Erityisesti palvelualoilla yleisötapahtumiin, ryhmäharrastuksiin ja matkustamiseen liittyvät rajoitukset voivat johtaa yhtiön kassavirran äkilliseen katkeamiseen. Yritystoiminnan kiinteiden kulujen, kun palkkojen, vuokrien ja ennakkoverojen maksuvelvoitteet kuitenkin jatkuvat normaalisti, mikä yhtälö voi johtaa ennakoimattomasti ja nopeasti yrityksen maksukyvyttömyyteen.

 

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rahoituslaitosten suunnalta on harkittu mahdollisuutta tarjota pk-yrityksille helpotuksia ja maksujärjestelyjä lainojen hoidossa. Maksujärjestelyihin sekä lisärahoitustarpeeseen liittyvissä asioissa kannattaakin olla yhteydessä omaan pankkiin. Sekä liiketaloudellisella että inhimillisellä tasolla olisi valitettavaa, jos elinkelpoisia yrityksiä ajautuisi konkurssiin ainoastaan koronaviruksen aiheuttamien seurannaisvaikutusten vuoksi.

 

Kannamme osaltamme huolta yrittäjien tietoisuudesta tähän poikkeustilanteeseen liittyen paitsi työsuhteisiin myös yritystoiminnan tervehdyttämiseen liittyen. Tässä artikkelissa selvitetään yrityssaneerausta yhtenä vaihtoehtona ja myöhemmin julkaistavassa artikkelissa jatkamme työsuhteisin liittyvien kysymysten selvittämistä.

 

Konkurssi vai yrityssaneeraus

 

Konkurssilainsäädännön tarkoituksena on tarjota menettely maksukyvyttömäksi tulleen yrityksen toiminnan lopettamiseksi. Konkurssissa yrityksen toiminta lakkaa ja sen varallisuus muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille näiden saamisten suorittamiseksi.

 

Konkurssi on kuitenkin sopimaton menettely silloin, kun yritys ei ole lopullisesti elinkelvoton, vaan sen taloudelliset vaikeudet ovat tilapäisiä tai johtuvat syistä, jotka ovat asianmukaisin toimenpitein korjattavissa siten, että yrityksen toiminta voi jatkua kokonaan tai osittain kilpailukykyisenä ja kannattavana. Yrityssaneerausmenettelyllä pyritään saamaan yrityksen taloudellinen asema ja muut toimintaedellytykset kestävälle pohjalle toiminnan jatkamiseksi.

 

Saneerausmenettely on konkurssin vaihtoehto sellaisissa tapauksissa, joissa yrityksen taloudelliset vaikeudet on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin (velkojen leikkaaminen ja maksujärjestelyt). Sen sijaan jos yrityksen toiminnan jatkamiselle ei ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole kuitenkaan syytä ryhtyä.

 

Saneerausmenettelyssä velallisella säilyy menettelyn alkamisen jälkeenkin valta määrätä omaisuudestaan ja toiminnastaan. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Velkojat käyttävät konkurssipesässä ylintä päätösvaltaa.

 

Konkurssipesä harvemmin jatkaa velallisyhtiön liiketoimintaa. Työntekijät irtisanotaan ja irtisanomisaika on konkurssiperusteella aina 14 vuorokautta. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

 

Saneerausmenettelystä tervehdyttämistoimena

 

Saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyys voidaan saneerausohjelman avulla poistaa.

 

Yhtiön hakiessa itse saneerausmenettelyn aloittamista, on yhtiön hallituksen tehtävä päätös saneerausmenettelyyn hakeutumisesta. Hakemusta varten on laadittava selvitys yhtiön saneerauskelpoisuudesta ja liiketoimintasuunnitelma tuleville vuosille. Selvityksen tarkoitus on osoittaa yritys elinkelpoiseksi, maksukyvyttömyydestä huolimatta. Liiketoimintasuunnitelman tarkoitus on osoittaa, miten saneerausmenettelyn aikainen rahoitus on tarkoitus järjestää.

 

Yksityiskohtaisemmin saneerausmenettelyn alkamisen oikeusvaikutuksista

 

Saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta velallisen jo tekemiin sitoumuksiin. Saneerausmenettelyn alkaminen keskeyttää maksun viivästymisen perusteella suoritettavan koron (viivästyskorko) kertymisen saneerausvelalle. Menettelyn alkaminen keskeyttää myös esimerkiksi veronlisäysseuraamukset. Hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyvät velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Sama koskee vastike-, vuokra- yms. juoksevia maksuja. Ne on maksettava ajallaan.

 

Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei saa enää maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Vastoin kieltoa suoritettu maksu on palautettava. Maksukiellon estämättä on maksettava seuraavat:

– työntekijöiden palkat ja työstä aiheutuneiden kustannusten korvaukset

hakemuksen vireille tuloa edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta,

– työntekijöiden lomapalkat ja lomakorvaukset,

– ennen saneerausmenettelyn alkamista tilatut, velallisen normaaliin toimintaan

tarvittavat tavarat tai muut suoritukset on maksettava sopimuksen ehtojen

mukaisesti.

 

Saneerausmenettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa perintätoimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Mahdollisesti jo aloitettuja perintätoimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei myöskään tällaisen velan osalta saa kohdistaa maksuviivästyksen seuraamuksia.

 

Perintäkiellon perusteella velkoja ei saa käyttää hyväkseen vakuutta, ei saa irtisanoa velkaa tai velan perusteena olevaa sopimusta eikä purkaa tällaista sopimusta velallisen maksuviivästyksen vuoksi, pankki ei saa kuitata saatavaansa varoilla, jotka velallisella on perintäkiellon alkaessa pankkiin talletettuna, viranomainen ei saa tehdä maksun laiminlyöntiin perustuvaa velalliselle haitallista päätöstä. Saneerausmenettelyn alkaminen saa aikaan saneerausvelkoja koskevan ulosmittauskiellon. Menettelyn alettua velallisen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneerausvelasta. Kiellon vastainen ulosmittaus on tehoton.

 

Saneerausmenettelyn alkaminen perintäkieltoineen ei estä saneerausvelan perimistä takaajalta, jos takaussitoumus on annettu liiketoiminnassa. Jos takaaja on muutoin kuin liiketoiminnassa antanut takaussitoumuksen velallisen saneerausvelasta, ulottuu saneerausvelkaa koskevan perintäkiellon vaikutus myös häneen. Velkoja ei siten saneerausmenettelyn alettua voi periä velkaa myöskään takaajalta.

 

Velallisen liiketoiminnan jatkamisen kannalta tarpeeton vuokra- tai leasingsopimus voidaan irtisanoa päättymään ennenaikaisesti kahden kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen irtisanominen velallisen puolelta edellyttää selvittäjän suostumuksen. Korvattavaksi tulee ainoastaan sopimusosapuolelle aiheutuva todellinen vahinko.

 

Ennen saneerausmenettelyn alkamista tilatut, velallisen normaaliin toimintaan tarvittavat tavarat tai muut suoritukset on maksettava sopimuksen ehtojen mukaisesti. Eli jos velallisen sopimuskumppani on ennen saneerausmenettelyn alkamista tehdyllä sopimuksella sitoutunut suoritukseen velalliselle, mutta suoritus on saneerausmenettelyn alkaessa täyttämättä, on velallisen sopimuskumppani oikeutettu maksukiellosta huolimatta saamaan maksun suorituksestaan. Ratkaisevaa on se, onko kyseessä velallisen toiminnan kannalta tavanomainen sopimus, eli mitä voidaan pitää velallisen normaalina toimintana.

 

Esimerkiksi jos velallisen sopimuskumppanin suoritusvelvollisuus on saneerausmenettelyn alkaessa täyttämättä sen vuoksi, koska sopimuskumppani ei ole saanut rahasuoritusta velalliselta, on sopimuskumppanilla myyjänä oikeus saada maksu saatavalleen, jos kysymyksessä oleva tilaus on velallisen toiminnan kannalta tavanomainen. Sen sijaan, jos suoritusta ei voida pitää velallisen toiminnan kannalta tavanomaisena, on selvittäjän ilmoitettava sopimuskumppanin pyynnöstä, pysyykö velallinen sopimuksessa. Muissa kuin velallisen toiminnan kannalta tavanomaisissa tilauksissa harkintavalta on selvittäjällä.

 

Elina Saari

Asianajaja