Yhteiskunnallisen murroksen aika vaikuttaa rakentamiseen ja maankäyttöön -MRL kokonaisuudistus

Yhteiskunnallisen murroksen aika vaikuttaa rakentamiseen ja maankäyttöön -MRL kokonaisuudistus

MRL:n kokonaisuudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Maankäyttö- ja rakennuslain säädöksillä on merkitystä monille eri tahoille; kunnille, rakennuttajille ja rakentajille, yksityisille maanomistajille ja muille kansalaisille.

Lainvalmistelun alkuvaiheessa esitysluonnoksessa kuvatut vaikutusarviot painottuivat liiaksi viranomais- ja hallintonäkökulmaan ja sittemmin valmistelun edetessä rakennuttajien näkemykset ovat olleet vahvasti esillä. Tällä hetkellä tätä artikkelia kirjoitettaessa MRL kokonaisuudistus on vaiheessa, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista. Parhaillaan kartoitetaan eri tahojen mielipiteitä siitä, miten rakentamisen vastuut olisi eri toimijoiden kannalta paras järjestää. Kyselyssä esitetään kolme pykälikkövaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan muun muassa seuraavien muuttujien osalta: MRL:n mukainen päävastuullinen toteuttaja vai työturvallisuuslainsäädännön mukainen päätoteuttaja, vastuun laajuus, eri osapuolten takuu- tai vastuuaika, osapuolten mahdollisuus solmia toisin yksityisoikeudellisella sopimuksella, päävastuullisen toteuttajan vaihtuminen vaiheittain sekä velvollisuus rakennusaikataulusta huolehtimisesta. Tässä kohden kunkin tahon on syytä pyrkiä vaikuttamaan asiaan kukin oman vaikutuskanavansa kautta.

Tausta ja muutostarve: muuttunut yhteiskunta

Voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) tuli voimaan 1.1.2000 ja siihen on vuosien varrella tehty useita muutoksia, mikä on johtanut lain rakenteen ja kirjoitustavan sirpaloitumiseen. Tämän sekä isojen yhteiskuntamuutosten vuoksi nyt tehdään lain kokonaisuudistusta. Maankäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavia uusia ilmiöitä ja yhteiskuntamuutoksia, joita ei ole aiemmissa osauudistuksissa huomioitu, ovat muun muassa ilmastonmuutos, digitalisaatio, alueiden erilaistuminen, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, liikkumisen murros sekä kansalaisosallisuuden vahvistuminen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuisi vuoden 2021 loppuun mennessä.

MRL-uudistus on kuntien, elinkeinoelämän ja yksityishenkilöidenkin kannalta erittäin tärkeä lakihanke ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle.  Maankäyttöä ja rakentamista koskevalla sääntelyllä voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia kotitalouksiin, yrityksiin, julkiseen talouteen ja koko yhteiskuntaan.

Merkitys kunnille: ydintehtävien muutos ja siihen valmistautuminen

Selvää on jo tässä vaiheessa, että MRL uudistuksen muutokset tulevat lisäämään merkittävästi kuntien valtaa maankäytössä ja kaavoituksessa. Tämä tarkoittaa, että jatkossa valta ja vastuu maankäytössä ja rakentamisessa ovat vahvemmin samoissa käsissä. Kuntien päättäessä itsenäisemmin maankäytöstään, kasvaa kunnanvaltuutettujen tärkeä rooli päätöksenteossa entisestään. Kunnanvaltuutettujen kautta alueellinen tuntemus, paikallinen tietämys ja kuntalaisten näkemykset pääsevät paremmin esille. Maankäyttöä koskevat asiat ovat tulevaisuudessa yksi kuntien ydintehtävistä, ja niillä voidaan merkittävästi vaikuttaa kuntien kehittymiseen ja elinvoimaisuuteen. Tähän muutokseen kunnissa on hyvä alkaa jo varautua.

Merkitys rakennuttajille: avainsanana täydennysrakentaminen

Uusi MRL tulee määrittämään, millaisin reunaehdoin kuntia ja kaupunkeja kehitetään tulevaisuudessa. Rakentajien ja rakennuttajien näkökulmasta uuden lain tulisi mahdollistaa kaupunkien kasvu taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ratkaisee monia ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita, joten avainsana on täydennysrakentamisen edistäminen. Rakennusteollisuus on esittänytkin, että MRL-uudistuksen tulee edistää viranomaisten asiakaslähtöisyyttä, sitoutumista palvelulupauksiin ja nopeampia käsittelyaikoja ja että kaavoitusta ja maankäyttöä on ohjattava enemmän tavoitteiden kuin yksityiskohtaisen sääntelyn kautta.

Merkitys yksityisille: valitusoikeus, digitalisaatio, sopiminen ja rakentamissääntely

Lähtökohta on, että kunnallisvalitus kaava-asioissa tulee säilyttää kunnan kaavoitusmonopolin kasvaessa. Eri tahojen osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä tulee hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia niin maankäytön ja rakentamisen suunnitteluvaiheessa kuin myös lupaprosessien eri vaiheissa. Yksityisten ihmisten kannalta olisi tärkeää lakitasolla taata asioiden hyvä etukäteisvalmistelu ja tiedottaminen sekä asianosaisten ja kuntalaisten osallistaminen.

MRL uudistus tulee keventämään rakentamisen byrokratiaa helpottamalla rakentamista sekä rannoilla että yleiskaava-alueilla. Kaavamääräyksillä on vuosien mittaan huomaamatta vaikeutettu maa- ja metsätaloutta ja näin aiheutettu merkittävää haittaa maanomistajalle, mutta MRL uudistus tulee eri tavoin keventämään myös maa- ja metsätalouteen liittyvää sääntelyä. Lisäksi lakiuudistus tarjoaa kunnille entistä paremmat edellytykset sopia erinäisistä maankäyttöasioista yhdessä maanomistajien kanssa.

 

 

Elina Saari

Asianajaja